PIRKANMAAN   KALATALOUSKESKUS  

 OSAKASKUNTIEN   LUVANMYYNTIPISTEET  

 RAPUTALOUS  

 TAMPEREEN  
KALAMARKKINAT  


PIRKANMAAN  
KALAPAIKAT  


KALAPASSI  

KUHAMAA-PROJEKTI  

SAALISPÄIVÄKIRJA  

 PIRKANMAAN   KALATALOUSKESKUS   etusivulle  

 
AJANKOHTAISTA

Osakaskunnat muutoksen tarpeessa

Kalaveden osakaskunnat ovat kalatalouden perusjärjestöjä.  Niiden toiminta tai toimimattomuus vaikuttaa koko kenttään.  Pohjois-Suomessa osakaskunnat ovat kooltaan isoja mutta etelä- ja itä-Suomessa on paljon pieniä osakaskuntia.  Pieniä osakaskuntia tulisi yhdistää, jotta toimintaedellytykset paranevat. Yhdistäminen on sekä osakkaan että  kalatalouden etu.

Sääntömuutoksella voidaan keventää hallintoa

Osakaskuntien sääntömuutosta on tehty viime vuodet. Oikein tehtynä se keventää hallintoa ja vapauttaa varoja kala- ja rapuvesien hoitoon.  Toimivassa osakaskunnassa kokouksia on vähemmän ja kala- sekä rapuvesien hoitotyötä tehdään tehokkaammin.  Suunnitelmalliset istutukset ja muut kalavesien hoitotyöt kantavat hedelmää.

Sääntömuutos osakaskunnissa on kuitenkin näpräämistä. Tarvitaan suurempia muutoksia.  Pahimmillaan kokoukseen tulee muutama henkilö, joiden varassa toiminta on ollut vuosikymmenet.  Ideat hiipuvat ja toiminnasta tulee "pakkopullaa", päätökset tehdään "entiseen malliin".  Lupatulot hiipuvat ja varat hoitotyöhön vähenevät.  Kun rahaa on vähän, ei myöskään ole varaa maksaa palkkioita.  Toiminta on "ukkoontunut" ja jumiintunut samoille urille.

Visio osakaskunnasta

Tavoitteena on aktiivinen, toimiva kalatalouden perusyksikkö. Kalastusluvat myydään niitä tarvitseville.  Luvat ovat selkeitä ja myyntipiste on helposti löydettävissä.  Vesistörakentamisessa maksetaan osakaskunnalle kelpo korvaus.  Varat käytetään sekä kalavesien hoitotoimiin että hallintoon.  Toimivassa osakaskunnassa on kaiken ikäisiä, myös nuoria päätöksentekijöitä, jotka tuovat uusia ideoita.  Raha liikkuu ja väki on kiinnostunut toiminnasta.

Miten tavoitteisiin päästään ?

Vastuu toiminnan kehittämisessä on ensisijaisesti osakkaiden.  Jos heillä on kiinnostusta niin  tuloksia syntyy.  Päinvastaisessa tilanteessa toiminta näivettyy. Osavastuu toiminnan kehittämisessä on myös Kalatalouden Keskusliitolla jäsenjärjestöineen.  Järjestöjen tulee antaa vaihtoehtoja toiminnan kehittämiseen ja sieltä on löydyttävä osaamista.   Tarjotaan maksullisia palveluita oli sitten kyse valvonnasta, kalavesien hoidosta tai muusta palvelusta.

Vaihtoehtoja toiminnalle on useita

Tärkein perusta toiminnan kehittämiselle on raha.  Mikäli raha ei liiku, ei liiku väkikään.  Jos taas toimintaan saadaan rahaa niin kiinnostus kasvaa suoraan liikevaihdon kasvun myötä.

Rahaa saadaan kassaan kehittämällä luvanmyyntiä.  Myynnin kehittämisessä vaihtoehtoja on useita.  Nostetaan nykyisten lupien hintoja, laajennetaan luvanmyyntiä uusille asiakasryhmille ja laajemmille lupa-alueille.

Pirkanmaalla lupatuloja on lisännyt ravustuslupien myynti.  Lupamyynnin tulee olla myös yksinkertaista ja selkeää.  Liialliset kieltokoukerot ja lakikikkailut vain pelottavat kalastajat järveltä. Lupa-alueita voidaan laajentaa.  Asiakkaiden kiinnostus lisääntyy sitä mukaan mitä laajemmat ovat lupa-alueet.

Pirkanmaan alueella tehty tehokas kalastuksen valvonta on lisännyt myös osakaskuntien luvanmyyntituloja.  Kun tiedossa on että osakaskunnan kalastuksen ja ravustuksen valvonta on kunnosta ja luvat ovat hyvin saataville kerääntyy luvanmyynnistä rahaa.

Osakaskunnalle kuuluvat korvaukset on saatava kohdalleen.  Vesialueella tapahtuvasta rakentamisesta tai pilaamisesta on saatava kohtuullinen korvaus.  Kaapelin ja putket vesialueella ovat siellä rasitteena.  Nykyisin on selviö että maa-alueelle rakennettaessa  omistussuhteet selvitetään viimeisen päälle ja maksetaan korvaukset mukisematta.  Näin tulee olla myös vesialueen osalta.

Riittävän suuria yksiköitä

Osakaskunnan koko on toiminnan perusta.  Meillä on paljon pieniä alle 1 ha osakaskuntia, joilla ei ole varallisuutta juuri lainkaan.  Pelkästään Pirkanmaalla niitä on satamäärin.  Näillä osakaskunnilla ei ole toiminnan edellytyksiä.  Osakaskuntia tulisi yhdistää.

Yhdistäminen maanmittauslaitoksen toimesta maksaa eikä siihen pienillä osakaskunnilla ole varaa.  Yhdistämiseen tarvitaan ulkopuolista rahoitusta.  Tässä tilanteessa tarkoitukseen tulisi varata valtion budjetista varoja, jotta pienten osakaskuntien yhdistäminen voitaisiin toteuttaa.  Tälle toiminnalle on sosiaalinen tilaus. 

Osakaskuntien yhteistyötä voidaan kehittä myös vapaa-ehtoisella pohjalla.  Kun yhteistoiminta sujuu ja varoja kertyy voidaan yhdistäminen tehdä virallisella pohjalla.

Pirkanmaan kalatalouskeskus

Pekka Vuorinen

toiminnanjohtaja


  AJANKOHTAISTA

 
      

 Pirkanmaan kalatalouskeskus Viinikankatu 55, 33800 TAMPERE
e-mail: etunimi.sukunimi@ahven.net