PIRKANMAAN   KALATALOUSKESKUS  

 OSAKASKUNTIEN   LUVANMYYNTIPISTEET  

 RAPUTALOUS  
Ajankohtaista  
Ravunsyönnin historiaa  
Täplärapu vai jokirapu  
Kirjat  
Lauluja rapujuhliin  
Rapujuhlat  
Rapujen syönti  
Rapujen keitto-ohje  
Lainsäädäntö  
Ruokaravun hinnat  
Rapukauppiaita  


 TAMPEREEN  
KALAMARKKINAT  


PIRKANMAAN  
KALAPAIKAT  


KALAPASSI  

KUHAMAA-PROJEKTI  

SAALISPÄIVÄKIRJA  

 PIRKANMAAN   KALATALOUSKESKUS   etusivulle  

 
 


Tampereella 2.8.2017 - julkaisuvapaa 3.8.2017

Rapujuhlien suunnittelun kannatta aloittaa

Rapusaaliit ovat olleet vaihtelevia Pirkanmaan alueella.  Alkukaudesta hyviä saaliita tuli pienistä järvistä.  Isojen järvien saalismäärät sen sijaan olivat alussa heikot. 

  • Näsijärveltä saalis kauden alussa enimmäkseen koiraita. 
  • Mallasvedellä ei kaikilla naarailla ollut vielä kuoren vaihtoa. 
  • Längelmävedellä oli naarailla vielä poikasia pyrstön alla.

Nyt näyttää siltä että saalismäärät ovat kasvussa ja täplärapuja tulee myös isommista järvistä.  Längelmävedellä saalista on tullut jopa kahdeksasta metristä.

"Rapuja on tullut menekkiin nähden hyvin, esim. kahdelta ravustajalta tuli jo n. 5000kpl rapuja myyntiin." toteaa kauppias Verneri Nygrén kalakauppa Nygrèniltä.

Päivän hintataso löytyy osoitteesta: http://www.kalatalo.fi/rapu/ravun_hinnat.htm jossa on tiedot kalakauppa Nygrenin hinnat.

Pääosa saaliista Pirkanmaalla on täplärapua.  Jokirapua ei juurikaan tulee kauppaan omasta maakunnasta ja sen hinta on korkeampi kuin täpläravun hinta.  "Jokiravut tulevat myyntiin täplärapua myöhemmin" toteaa toiminnanjohtaja Pekka Vuorinen Pirkanmaan Kalatalouskeskuksesta.

Ravustukseen tarvitaan valtion kalastonhoitomaksu sekä vesialueen omistajan luvat. 

Rapujuhlat on syksyn iloinen tapahtuma

Rapujuhlista saa perustietoa osoitteesta www.kalatalo.fi.  Sivuilla on mm. rapujen keitto- ja syöntiohjeet, laulujen sanoja sekä historiaakin.

Lisätietoa asiasta antaa Pekka Vuorinen p. 050-5929255 tai maili: pekka.vuorinen@ahven.net

Tämä teksti ja muuta löytyy osoitteesta:

 http://www.kalatalo.fi/rapu/index_rapu.htm

- - - - - - - - - - - - -

Täplärapuistutukset ovat kiellettyjä

Pohjois-Savon ELY kalatalousryhmän kirje 3.3.2016 istutuksista ”Istutuksia voidaan jatkaa EVIRA:n  ohjeistuksia noudattaen niiden kalalajien ka –kantojen istuttamista, jotka sisältyvät kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmiin ja joita vesistöissä luontaisesti tavataan tai joihin uusien lajien ja kantojen osalta on saatu jo aiemmin viranomaisen istutuslupa kumoutuneet lain 121 § nojalla.  Vuoden 2016 alusta suunniteltuihin uusien lajien ja kantojen istutuksiin on haettava lupa niin kuin kalastuslain pykälissä 73 §, 74 § ja 76 § säädetään.  Lisäksi on muistettava, komissio on kirjannut täpläravun Unionin kannalta merkityksellisten  haitallisten vieraslajien luetteloon.  Tämä tarkoittaa, että täplärapuja ei saa enää istuttaa.”

----------------

Aiempien vuosien juttuja:

Rapuistutukset ovat tuloksellisia

Pitkäjänteisellä istutustoiminnalla Pirkanmaan vesiin on luotu uudelleen pyyntivahvat täplä- rapukannat.  Hämeen alueella saalismäärä on noin 3 - 4 miljoonaa rapua.

TÄPLÄRAVUT TULIVAT - OLEMMEKO VALMIIT ?

Täplärapuistutukset ovat Pirkanmaalla onnistuneet.  Täpläravun pyynti alkoi (vuonna 2003) monilla alueilla vuosikymmenten tauon jälkeen uudelleen.  Rapulupia myy mm. Tampereen kaupunki osoitteessa www.Kalapassi.fi.  Lisäksi ravustuslupia myyvät vesialueen osakaskunnat.

Täplärapuja tulee nyt pyytää
Täpläravun pyynnin tulee olla tehokasta. Täplärapukannan hoidon osalta on erinomaisen tärkeää tehokas pyynti. Mikäli pyynti on tehokasta kanta pysyy hallinnassa eikä siitä tule liian tiheää.  Ylitiheästä kannasta tulee ongelmia. Ravut joutuvat tällöin taistelemaan suojapaikoista, ravinnosta ja lisääntymisestä. Ne stressaantuvat ja altistuvat sairauksiin. Täpläravuista osa voi jopa kuolla rapuruttoon mikä ei normaalissa tilanteessa olisi mahdollista. Rapujen lisäksi myös verkkokalastajat stressaantuvat ylitiheästä rapukannasta. Täpläravut  esiintyvät syvilläkin vesialueilla.  Verkoista saatu täplärapu ei ole halutuimpia saaliita. Osakaskuntien tulee nyt määrittää ravustuksen osalta miten suuri mertamäärä myydään ja millä hinnalla. Nyt on sadonkorjuun aika.

Rosmoja liikkeellä
Ravustuskauden ikäviä asioita ovat olleet eri tasoiset varkaudet. Sumpuista on varastettu rapuja ja mertoja on varastettu. Työ on ollut jossain määrin suunnitelmallista, koska jotkut varkaudet ovat olleet röyhkeitä ja pakokulkuvälineenä on käytetty mm. nopeakulkuista vesiskootteria. Ravustajien onkin syytä vahtia pyydyksiään tarkkaan ettei ulkopuoliset koe rehellisten ihmisten mertoja.

Pyhäjärven kannan luomiseen meni 10 vuotta Pyhäjärven (Tampereen kaupungin ja Metsä Serla Takon tehtaat) ja Näsijärven ( Metsä Serlan Lielahden tehtaat) velvoitevarat käytettiin vesioikeuden päätöksen mukaisesti kalanpoikasistutuksiin. Tulokset istutuksista olivat osin heikkoja suhteessa käytettyihin rahavaroihin.  Kalatalouskeskus teki 1990-luvun alussa muutosesityksen, jonka mukaan osa kalanpoikasvaroista siirrettäisiin täplärapuistutuksiin. Kalatalousviranomaisen hyväksyttyä esityksen ja alkoi laajamittainen rapuistutus. Työ on tuottanut hedelmää - rapukannat ovat hyvät verrattuna aiempaan tilanteeseen.

Pirkanmaan Kalatalouskeskus ry

Pekka Vuorinen toiminnanjohtaja




  

 
    

 Pirkanmaan Kalatalouskeskus ry
Viinikankatu 55, 33800 TAMPERE  puh. 050-5929259 e-mail: etunimi.sukunimi@kalatalo.fi